Arvotyö ei jää kesälomalle
Koulujen kesäloman kynnyksellä ovat monet koskettavat ja koettelevat uutiset kantautuneet koulunkäytäviltä. Nämä uutiset ovat liittyneet nuorten – etenkin nuorten miesten – koventuneisiin arvoihin.
Helsingin Sanomat (HS 22.5.2025) kertoo nuorista, jotka hiljentävät muut omia rastisistisia, maahanmuuttovastaisia tai homofobisia mielipiteitään häpeilemättä. Samalla viikolla pirkkalalaisessa yläkoulussa 16-vuotias poika kohdisti järkyttävän iskunsa tyttöihin – mielestään heikompaan sukupuoleen.
Opettajana tunnistan ilmiöt, joista Helsingin Sanomatkin kirjoittaa. Natsisymbolit ja esimerkiksi tasa-arvokäsitystä monin tavoin nakertavat ja loukkaavat ”vitsit” eivät ole marginaalisia. Ne ovat arkea, jossa nykynuoret kasvavat.
Kokemukseni mukaan tasa-arvokeskustelut ajautuvat helposti kärjistyksiin. Oikeus omaan mielipiteeseen menee ymmärryksen edelle. Oma mielipide oikeutetaan etenkin siksi, että kaveri siinä vieressä on samaa mieltä. Välinpitämättömyys yhdenvertaisuudesta tai sen merkityksestä yhteiskunnalle on vahvistunut.
Tällaisissa tilanteissa ei auta, vaikka opettaja tarjoaisi toisenlaisia näkökulmia. Koulun tarjoama opetus ymmärretään muun muassa median luomaksi harhaiseksi käsitykseksi, ja esimerkiksi somessa vaikuttavan Andrew Taten monen nuoren miehen maailmankuvaa vahvistavat näkemykset vaikkapa perinteisistä sukupuolirooleista “faktoiksi”.
Onkin selvää, että tarvitsemme kaikkia aikuisia – vanhempia, valmentajia, päättäjiä, ihan tavallisia aikuisia – mukaan arvotyöhön turvallisen tulevaisuuden takaamiseksi. Nuori ei kasva vain sen perusteella, mitä hänelle opetetaan, vaan myös siitä, mitä aikuiset sallivat, mitä he ohittavat ja mille asioille naurahtavat.
Toivon, ettei suomalainen mieskuva kapene yksinkertaistetuksi maskuliinisuudeksi, jossa empatia on heikkoutta ja tasa-arvo uhka. Jokaiselle nuorelle – sukupuolesta riippumatta – on annettava lupa kasvaa tuntevaksi, ajattelevaksi ja vastuulliseksi ihmiseksi. Muistetaan tämä myös kesäaikana, jolloin monet nuoret kohtaavat vähemmän aikuisia arjessaan.
Teksti on julkaistu muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa 27.5.2025.