Tehdäänkö Suomesta nukkuva yhteiskunta?

Suomalainen aloittaa aamunsa pannullisella kahvia, jotta jaksaa koko työpäivän, jotta illalla ylivirittyneessä tilassa pitkittää nukkumaanmenoaan liian myöhälle, jotta voi taas seuraavan aamunsa aloittaa pannullisella kahvia. Kierre on yleinen, toistuva ja ongelmallinen.

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotta talouden realiteetit voidaan sovittaa palvelutarpeisiin. Rakenteelliset uudistukset on syytä tehdä järkevöittäen arjen toimintoja muutoinkin kuin taloudellisin perustein. Jotta voimme olla kansa, joka on parhain sekä suorituskykynsä, hyvinvointinsa kuin kestävän taloutensa kannalta, on meidän alettava arvostaa nukkumista. Nukkumista lisäämällä ratkaisemme kuin huomaamatta monia muitakin ongelmia – eikä maksa mitään!

Esimerkiksi neurotieteen ja psykologian professori Matthew Walker jakaa kirjassaan Miksi nukumme lukuisia syitä sille, miksi jokaisen kannattaisi nukkua enemmän. Nukkumisella on monia terveysvaikutuksia aivan kaikenikäisten hyvinvointiin. Opetusalan ammattilaisena olen kuitenkin huolissani nuorisosta, joiden vuorokausirytmiin kofeiinidoping hyvin varhaisessa vaiheessa vaikuttaa. 

Yhteiskunnan on muututtava kunnioittamaan eri ihmisryhmien fysiologisia nukkumistarpeita. Nukkuminen tutkitusti lisää monin tavoin hyvinvointia, mutta se myös edistää oppimista. Murrosikäisten fysiologia muuttuu muuttaen unirytmiä 1–3 tuntia eteenpäin verrattuna esimerkiksi alakouluikäisiin. Toisin sanoen koulun ei pitäisi koskaan alkaa ennen aamuyhdeksää. Jos isompien koululaisten koulunalkamisaikaa muutettaisiin, se vaikuttaisi moniin toimintoihin ja työssäkäyviin aikuisiinkin, joiden työ tavalla tai toisella kytkeytyy koulupäivien ajalliseen jaksotukseen. 

Nyky-yhteiskunnassa pitäisi ensisijaisesti arvostaa riittäviä noin 7–9 tunnin yöunia. Jotta Suomesta ei tule elinvoimaisuutensa, kilpailukykynsä ja hyvinvointinsa perusteella nukkuva yhteiskunta, on yhteiskunnallisten rakenteiden kannustettava suomalaisia nukkumaan – sängyssä. 

Teksti on julkaistu myös esimerkiksi Uusi Lahti -lehdessä ja Hämeen Sanomissa 4.1.2023.