Puheeni valtuuston kokouksessa 28.11.
Tämän päivän talousarviokokousta edeltävissä poliittisissa neuvotteluissa nähtiin epätodelliselta tuntuva lopputulos: yksimielisyys, yhteinen tahtotila. Neuvottelijat tekivät hyvää työtä yksimielisyyteen päästessään vaikeassa ja yhä vaikeammaksi muuttuvassa taloustilanteessa. Ja kaupunginjohtaja otti yksimieliset esitykset nimiinsä. Minä luotan siihen, että kaupungin ylin viranhaltija, kaupunginjohtaja, ymmärtää parhaiten kaupungin taloudellisen kantokyvyn.
Ja epätodellistahan se yksimielisyys lopulta oli.
Opetuksesta ja kasvatuksesta puhuttaessa usein ehdottomin äänenpainoin todetaan: on järjetöntä leikata koulutuksesta, koska se tulee kalliiksi tulevaisuudessa. Varmasti osittain ja suurimmalta osin totta. Mutta Harjun ja Tiirismaan koulujen tapaus on hyvä esimerkki siitä, että kun on tahtoa, löytyy keinoja, jotka kohdistuvat myös sivistyksen rahakassaan mutta eivät opetukseen tai oppimisen tukeen.
Sen sijaan kalliiksi on tullut ja tulevaisuudessa tulee se, ettei oppilas- ja opiskelijahuollon resurssi ole riittävä. Tämä on kuitenkin 2023 alusta alkaen hyvinvointialueen hommia – ei kaupungin.
Tässä kohti onkin tärkeää muistuttaa, että koulun tai opettajien tehtävä ei ole pelastaa ja paikata sitä riittämätöntä resurssia. Koulun ja opettajien perustehtävänä ei ole ennaltaehkäisevä työ – vaikka sellaiseksi se tässä ajassa valitettavasti on muuttunut. Peruskoulun tehtävänä on kasvattaa yhteiskunnan jäseninä ja opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Opettajana ymmärrän varsin hyvin resurssikysymykset. Tässä puhutaankin a) tosi isoista ja monimutkaisesta asiakokonaisuudesta ja b) samaan aikaan siitä, kuinka helposti tässä tapauksessa yhdellä miljoonalla säilytettäisiin nykyinen palvelutaso. Ongelma on, että se nykyinen taso ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Lisäksi resursseja muun muassa jo mainittuun inkluusion onnistuneeseen toteuttamiseen on silti liian vähän. Juuri sen takia tarvitaan toimenpiteitä.
On selvää, että koulutusjärjestelmä ja yhteiskunnan rakenteet vaativat uudistuksia, jotta opettajat jaksavat työssään ja oppilaat voivat hyvin. Mutta täällä kaupunginvaltuustossa ei voida niitä uudistuksia tehdä.
Täällä voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, miten olemassaoleva raha käytetään viisaasti ja kohdennetaan oikein – ja niin, että talouskysymykset ovat jatkossa sivistyksenkin osalta päättäjien hallinnassa – eivät hallitsemattomia.
Toiminnan järkevöittäminen, ratkaisujen etsiminen ja vastuullinen taloudenpito takaavat sen, että opetus voidaan järjestää laadukkaasti jatkossakin.
Niin muuttuu maailma, Eskoni. Siihen muutokseen on varauduttava myös taloudellisesti.