Toisen asteen maksuttomuus aiheuttaa räikeää eriarvoisuutta
Toisen asteen maksuttomuuden uudistus on ottanut haparoivat ensi askeleensa. Uudistusta on kiitelty, koska se muka lisää tasa-arvoa ja suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa.
Tasa-arvoa uudistus lisää vasta joidenkin vuosien päästä. Tällä hetkellä sen vaikutus koulun ja opiskelijoiden arkeen on eriarvoistava ja syrjivä. Kaikki vuonna 2005 syntyneet nuoret ovat maksuttomuuden piirissä, mutta jokainen sitä ennen syntynyt maksaa opintonsa itse, vaikka olisi vasta aloittanut toisen asteella.
Koulutus- ja osaamistason parantumistakin saadaan odotella. Pakolla eivät ole oppimistulokset peruskoulussakaan parantuneet. Siitä osoituksena jatkavat esimerkiksi Pisa-tulokset laskuaan, ja syyn tietää vähintään jokainen suomalaisessa peruskoulussa työskentelevä: resurssit eivät ole riittäviä.
Tukea tarvitsevien määrä on merkittävä, ryhmäkoot ovat liian suuret ja esimerkiksi vapaa-ajan lukuharrastus – jolla olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia kaikkeen oppimiseen – on merkittävästi vähentynyt. Nämä kaikki ovat todellisia ongelmia myös toisella asteella, jonka maksuttomuusuudistus on muutoinkin aliresurssoitu.
Lahdessa toisen asteen eriarvoistava ongelma on yhtä todellinen kuin varmasti muualla Suomessa. Vaikka valtio on luvannut täysimääräisesti korvata toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvat kulut kunnille, voisivat kunnat kustantaa edes näiden yksittäisten opiskelijoiden koulumateriaalin. On vääryys, että oppivelvollisuus on sidottu ikään eikä aloitusvuoteen!
Epätasa-arvoa koulun arkeen luovat rakenteet ovat vain yksi uudistuksen heikkouksista. Ajankohtaakin olisi voinut harkita: korona ja jatkuva uhka määrittelemättömän kauan kestävistä etäopetusjaksoista haastavat koulutyötä tekeviä vielä pitkään.
Tekstini on julkaistu tänään Uusi Lahti -lehdessä, jonka näköislehteen pääset tästä: https://nakoislehti.media.fi/…/815eb050-d83d-4d4a-a9dd…/1