Itäradasta ei pidä tehdä uutta tunnin junaa
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 8.6. Itäradan YVA-selostuksesta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Jutun perusteella hankkeen kannattavuutta ei kyseenalaisteta enää vain Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, vaan huolta jakavat useat viranomaiset ja alueelliset toimijat.
Itärataa on arvioitava rauhallisesti: mitä sillä saavutetaan, kenelle hyödyt kohdistuvat ja millä hinnalla? Suomi ei tarvitse toista tunnin junaa, jossa miljardiluokan hanke etenee, vaikka kokonaistaloudelliset hyödyt jäävät epäselviksi.
ESS:n artikkelin mukaan Itärata ei välttämättä lisäisi junamatkustusta merkittävästi, vaan se voisi lähinnä siirtää matkustajia nykyiseltä rataverkolta uudelle radalle. Samalla nykyisten yhteyksien palvelutaso voisi heikentyä. Tällöin kyse ei olisi kestävästä liikennepolitiikasta vaan hankepolitiikasta.
Lahden ja Päijät-Hämeen kannalta riski on ilmeinen. Lahden oikorata on toimiva ja tärkeä yhteys, joka palvelee suurta väestöpohjaa ja koko itäisen Suomen liikennejärjestelmää. Jos kaukojunaliikenne siirtyisi Itäradalle ja Lahtea palvelisivat jatkossa ensisijaisesti lähijunat, noin 200 000 asukkaan Päijät-Hämeen saavutettavuus heikkenisi merkittävästi.
Myös päästöjen näkökulmasta uuden radan on tuotettava selvää hyötyä. Rakentaminen aiheuttaa päästöjä, luontovaikutuksia ja maankäytön muutoksia. Jos Itärata lähinnä siirtäisi matkustajia nykyisiltä radoilta uudelle radalle, päästövähennysten peruste jäisi ohueksi.
Siksi ensisijainen ratkaisu on nykyisen rataverkon kehittäminen. Lahden oikoradan sekä Savon ja Karjalan ratojen nopeuden, kapasiteetin ja toimintavarmuuden parantaminen palvelisi lyhyemmässä ajassa suurempaa väkijoukkoa kuin kokonaan uuden Itäradan rakentaminen. Se vahvistaisi myös huoltovarmuutta paremmin kuin kehittämisen keskittäminen yhteen kalliiseen uuteen linjaukseen.
Lentorataa on arvioitava samalla periaatteella: sekään ei ole päästötön hanke, mutta sen mahdollinen vahvuus on laajemmassa valtakunnallisessa hyödyssä, sillä se parantaisi yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentoasemalle, lisäisi pääradan kapasiteettia ja vahvistaisi myös Lahden saavutettavuutta. Lentoradan toteutuessa Lahdesta olisi mahdollista päästä lentoasemalle nopeasti.
Ratkaisevaa ei ole se, rakennetaanko uutta vai ei, vaan se, tuottaako hanke riittävästi hyötyä suhteessa kustannuksiin, päästöihin ja haittoihin. Itäradan kohdalla näyttö on heikko. ESS:n uutisoimat lausunnot vahvistavat sen, mitä Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on pitkään sanottu: Itäradan tavoiteltavia hyötyjä voidaan saavuttaa kustannustehokkaammin kehittämällä nykyistä rataverkkoa.
Veronmaksajien rahoilla on saatava mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle. Päijät-Hämettä ei saa jättää sivuraiteelle.
Kuva Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston kokouksesta Hartolasta 16.6.2026.